Noviisi neuloo - Kaulaliinan ja pannan

Lankakorissa villalankakeriä ja puikkoja odottamassa uusia neuleseikkailuja. Niin kodikas ja rauhoittava näky.. 

Palaan viimein - yli yhdeksän vuoden tauon jälkeen- neulomisharrastuksen pariin. Edellisen kerran neuloin parin villasukkia pojalle ja itselleni, poikani ollessa puolivuotias pikkukäärö. 

Syksyllä kirpputorilla käydessäni löysin vanhoja Novita-lehtiä ja neulepuikkoja. Ne muistuttivat ja kannustivat aloittamaan neulomisen uudelleen. Innostus oli huipussaan ja aioin sukeltaa suinpäin silmukoiden salaperäisiin syövereihin. Siis kylmiltään monen vuoden tauon jälkeen ja ottaen huomioon, etten ollut koskaan neulonut ohjeista. Kokemuspohja koostui ainoastaan villasukista ja yläasteen koulukäsityön virkkauksista. Ei tullut kauppoja, pääntien päättämiset ja kädenteiden kavennukset olivat täyttä hepreaa. Ei tietenkään ihme, enhän ollut aiemmin neulelehtien ohjeista neulonut.  

 Ptruu - malttia! Askel taaksepäin ja alkeisiin, neulenoviisi! Löysin villalankalaatikosta jämälankoja ja harjoitustyönä päätin neuloa mahdollisimman helpon neuletyön muistin virkistämiseksi. Raidallinen kaulaliina ainaoikealla neuloksella. Ihan nätti ja lankojen värit sattuivat mukavasti yksiin, mutta kaulassa SUPERkutiseva!

Pehmoista, kiitos! Tämä Novitan sesonkituote Unelma-villasekoitelanka tupsahti ostoskoriin jo viime syksynä (kuin itsestään) paikallisessa marketissa seikkaillessani. Tuona hetkenä minussa varmaan syttyi jälleen neulomiskipinä. Ihastuin niin kovasti tähän lankaan ja se odotti tovin, kun en tiennyt mitä siitä voisin tehdä ja mihin taitoni riittäisivät.  

Ihanan pehmeä ja untuvainen. Se tuntui neuloessakin niin pehmoiselta.. Raidallisen harjoituskaulaliinan jälkeen halusin neuloa Unelma-langasta kaulaliinan myös ainaoikealla. Yllätyksekseni huomasin, että vyötteen sisällä olikin ohje juuri sellaiseen. Tein omastani Novitan ohjetta leveämmän ja lyhyemmän. 

Kaulaliina sai myssyn sijasta parhaaksi kaverikseen neulepannan.

Hyvin yksinkertainen tekele, jonka  kuroo keskeltä kapeaksi harmaa joustineneule-kaitale. 

Onni on kulkea olohuoneeseen ja nähdä lankakorin siellä odottamassa. Se on ihan oma maailma, neule ja minä. Ehkä jokin kiva ohjelma taustalla. Edetä rauhassa ja maltilla, omaan tahtiin. Sormenpäät hieman hellinä (teen aika tiukkaa silmukkaa), mutta aivot hyristen mielihyvästä. Nyt ymmärrän himoneulojia, olen yksi heistä ja iloinen siitä. Taidot karttuvat, kunhan tekee ja haastaa itseään. Nyt olen neulomassa ensimmäistä neulepuseroa. En olisi ikänään uskonut, vielä pari kuukautta sitten! =)

Tässä muotoutuu neulepuseron takakappale, helmineuleena.

Vanhan ja vetoisen talon asukkaat tarvitsevat villasukkia. Kuinka hyvältä tuntuukaan pukea pitkän tauon jälkeen itsetehdyt villasukat. (Novita, Seitsemän veljestä) Toisen parin neuloin harmaalla Eerolla.

Kaikkia kaltaisiani vasta-alkajia eli neulenoviiseja kannustan kovasti tekemään ja uskaltamaan. En enää edes muista, mikä aloittamisessa minua oikein hirvitti. Varmasti se tunne, ettei vaan oppisi tai ymmärtäisi. Itseäni auttoi suunnattomasti Novitan yksityiskohtaiset opetusvideot Youtubessa. Suosittelen niitä! Esimerkiksi villasukan neulomisessa edetään vaihe vaiheelta ja tosi selkeästi. 

Linkki videoon: 
NOVITA - Näin neulot villasukan

Löysinpä apuja myös Dropsin ohjevideoista. Kannattaa katsoa ohjeita myös sieltä.

Lämmintä ja ihanan pehmoista ;) päivää,