joulukuuta 22, 2017

Tunnelmallista Joulun aikaa

by , in
Loppuvuosi on ollut täynnä uusia ihmeellisiä kokemuksia ja torstaina sain kunnian olla livenä Ylen Aamussa kertomassa askartelusta ja tonttuovista! Esittelin ideoita ja jäätelötikuista tehtävän tonttuovimallin, joka sai aisaparikseen tonttuikkunan. Ikkunan olen rakentanut pahvin päälle, johon liimasin peilipaperia ja sellofaania. Näiden väliin kiinnitin verhoksi kangasta ja sellofaanin päälle pursotin lumiefektipastalla kuurankukkia. Karmit tein myös tähän jätskitikuista. Ylellä vierailu oli todella positiivinen kokemus ja tapasin siellä aivan mahtavaa porukkaa!
Torstai-aamuna esittelin Ylen Aamussa tonttuovia, mahtava kokemus! Tämä kyseinen ovi sai kaverikseen myös ikkunan. Jäätelötikuista syntyivät oven lisäksi sukset ja bambutikuista sauvat sekä tikkaat. Talvinen helmipuu on karistanut jo lehtensä, vaan ei omenia.. Ne jäivät jouluisiksi koristeiksi oksille. :)
En aina malttaisi joulun alla odottaa sitä hetkeä, jolloin pääsen koristelemaan joulukuusta ja kotia tunnelmavaloin ja kynttilöin. Tänä vuonna otimme Vaahterakadulla "varaslähdön" ja koristelimme joulukuusen hyvissä ajoin. Kuusi puettiin juhla-asuun viikko ennen joulua, vaikka yleensä tuomme kuusen sisälle vasta aatonaattona. Nautin suuresti myös jouluisten asetelmien tekemisestä. Kuinka kauniisti valo hohtaa ja leikitteleekään koriste-esineen, vaikkapa pikkuisen poron valkoisella pinnalla. 

Jouluisissa asetelmissani hohtaa tänä jouluna kulta ja onpa joukkoon tallustellut
keraaminen pikku porokin.
Joulukuusi valaisee olohuonettamme tänä vuonna tavallista aikaisemmin.. Nyt saa kuusen
tuoksusta ja sen tuomasta verrattomasta tunnelmasta nauttia pidempään!

Kun aurinko näin talviaikaan näyttäytyy vain muutaman tunnin päivässä, onko ihmekään että tunnelmavaloihin ja kynttilöihin hurahtaa niin helposti? Rakastan valoja ja olen ihan koukussa valokoristeisin ja valaisimiin, votiiveista ja kynttilöistä puhumattakaan! 

Vanha uskollinen (jo hieman repeytynyt) joulutähtemme ei roiku enää yläilmoissa, vaan on laskeutunut tuikkimaan sivupöydälle. Paristokäyttöiset led- valot asettelen tähden sisälle sellofaanin kanssa.
 Tuikkivia tähtihetkiä ja kynttilöiden leikkisää loistetta! Ennen kaikkea iloista ja rauhallista joulumieltä!
Iloista ja ihanaa Joulua ja kaikkea hyvää vuodelle 2018!  

Anna-Leena
joulukuuta 18, 2017

Valokoristeita

by , in
Vuoden askartelija-kilpailuportfolion suunnittelusta ja ideoiden toteuttamisesta tuntuu vierähtäneen jo pitkä tovi. Näin vuoden lähestyessä loppuaan, muistelen kiitollisena kokemuksia, joita voitto on tuonut tullessaan.
Vuoden Askartelija 2017- portfolio avautuu..
  Näissä tunnelmissa otan ja avaan portfolion kannet vielä kerran. :) Valitsin tähän postaukseen portfolion sivuilta kaksi toteuttamaani valokoristetta; betoniset kynttilänjalat ja doodlatun paperivarjostimen. Valokoristeet, niin elävä tuli kuin led- valotkin, ovat ehdottomasti suosikkejani ja vuoden pimeimpänä aikana ne ovat mielestäni lyömättömiä kauniin tunnelman luomisessa! 

Kynttilänjaloissa yhdistyvät mattapintainen rouhea betoni ja kiiltävä messinki. Näihin sain inspiraation kotimme putkisaneerauksen yhteydessä, nähtyäni lattiasta timanttiporalla leikatut betonilieriöt ja metalliset putkiliitokset. Päätin toteuttaa saman visuaalisen ilmeen askartelemalla. 
Kirjoitin jokaiselle kilpailuportfolion askartelulle oman runon, mietteen tai pikkutarinan, jotka toivat sivuille satukirjamaista tunnelmaa. 
"Kuutamokuja kuudessa oli juuri valmistunut putkisaneeraus. Myös yläkerran iäkäs mies palasi kotiinsa ja purki tavaroita pahvilaatikoista. Kristallisauva, pergamentteja, yrttivaaka.. Mutta missä olivat kynttilänjalat? Ei hän voisi lukea kirjojaan sähkölampun valossa. Ei, se ei kävisi laisinkaan! Mies riensi kylpyhuoneeseen, jonka nurkassa lojui, remontin jäljiltä, betonipaloja ja messinkisiä putkiliittimiä. "Jaahas", sanoi vanhus ja ryhtyi oitis töihin. Ennen jokailtaista lukuhetkeään hän jo jakoi lähimmille naapureilleen uusia lukuvaloja, betonista ja putkiosista loihdittuja. "Olet sinä melkoinen velho!", he kiittelivät miehen kädentaitoja. Mies nyökkäsi kohteliaasti ja kavutessaan hymyili hän salaa pitkään laineilevaan partaansa."

Valoin betonin sipsipurkkiin ja kiinnitin messinkiosat teholiimalla. Pinnan voi käsitellä myös epoksilla, jolloin se hylkii steariinia. Rautakaupasta saa vaikka minkälaisia liitoksia, joita yhdistelemällä syntyy korkeaa tai matalaa kynttilänjalan vartta.
Paperiselle doodlatulle lampunvarjostimelle syntyi pieni tarina puutarhurista, joka muistelee kesän kukkia ja saa inspiraation valaistuun kukkapiirrokseen..

"Talvella puutarhuri alkoi haaveilla. Hän muisteli kesän kukkaloistoa ja puutarhan hehkuvia värejä. Hän haki piirongin laatikosta paperin ja piirsi sille kukkasia, köynnöksiä ja lehdyköitä. Ullakolta löytyi vanha lampunvarjostin, jonka ympärille hän kietoi kukkapiirroksensa. Sitten hän keitti kupillisen kamomillateetä ja istahti nojatuoliin nauttimaan satukukkien loisteesta."
Käsintehdylle paperille saa kauniita kukkakuvioita vedenkestävällä tussilla, vaikkapa doodlaamalla.
Tussikuvioita voi halutessaan värittää myös akryylimaalilla. 
On valonlähde sitten valaisin, kynttilä, tuikku tai takkatulen roihu, valo luo aivan omanlaisen tunnelmansa.. ja lämmittää. 
Valon loistetta päivääsi! 

Anna-Leena

PS. Facebook- sivuillani on käynnissä arvonta, käy kurkkaamassa! Vielä ennätät osallistumaan, arvonta suoritetaan 20.12.! Palkintona kaksi Taika- lehden vuosikertaa.
joulukuuta 13, 2017

Siipien suhinaa..

by , in

Muotoilin lapsena paljon, tein leluja savesta, ilmakuivuvasta massasta ja muovailuvahasta. Aikuisiällä muotoilin fantasiafiguureja ensimmäisen kerran vuonna 2002 Kuopiossa asuessani ja ihka ensimmäinen siivellinen hahmo sai nimekseen Hentosiipi. Nimi jäi elämään ja myöhemmin se tuli myös nimeksi yritykselleni. Valokuvasin ensimmäiset figuurini Puijon rinteillä ja vehreissä lehdoissa liikkuessani.. ja milloin missäkin kuljin. Oli hyvin palkitsevaa nähdä nämä pienet ihmismäiset hahmot luonnon keskellä ja ikuistettuna. Aivan kuin ne olisivat olleet osa miljöötä ja lentäneet kannoille, kiville ja puun oksille. 
Joulun hentosiipi pääsi istumaan lumiselle kuusen oksalle.
Luonnossa kuvattaville keijuille teen siivet sellofaanista ja helmiäislangasta, valo kuultaa kauniisti
sellofaanin läpi.
 Valmistan hahmot ilmakuivuvasta muotoilumassasta, maalaan akryylimaaleilla ja vaatetan. Pakkaan yhä kamerani sekä valmiin keijukaisen, tontun tai haltian mukaani ja suuntaan metsään, rannalle tai kotipihalle, sillä haluan edelleen ikuistaa figuurini luonnossa, jossa ne ikään kuin heräävät eloon. Kuvan näkeminen on minulle joka kerta taianomainen hetki!

Keijuprinssi alias pikkuveli. Muotoilin poikakeijun esikoiselleni Leolle ennen pikkuveljen syntymää.
Annoimme keijulle nimeksi pikkuveli ja se istui esikoiseni huoneen hyllyllä. 
Muotoilen hentosiiville rautalangasta siivet. Keijupoika sai päähänsä myös helmisomisteisen kruunun.
Muotoileminen on suuri intohimoni. Luonnostelen vain harvoin hahmoa paperille ja useimmiten figuuri syntyy sen kummemmin miettimättä ja suunnittelematta, hetki hetkeltä muotoillessa ja vaatettaessa. Jokaisesta figuurista tulee oma persoonansa. On hyvin antoisaa antaa luovuuden viedä ja katsoa, minne mielikuvitus oikein kuljettaa.


Joulun keijua kuvatessani oli upea pakkaspäivä ja sormeni olivat aivan jäässä.
Onneksi sain kuitenkin painettua kameran liipaisinta!
Iloista siipien suhinaa ja tunnelmallista Joulun odotusta!
Anna-Leena

Instagram