Keittiömme värityksessä on kuparia. Katossa roikkuu kuparivalaisin ja kymmenen vuotta sitten kirpputorilta löytämäni vanhat kuparivuoat eivät ole menossa minnekään. Kuparihenkarit ovat mielestäni niin sievät, että halusin yhden osaksi sisustusta ja niinpä solmeilin siihen makrameen. Makramee-seinäpussukan, johon saa sujautettua paperilaskut, postikortit tai vaikkapa reseptikirjan. On ihanaa, kun kauniilla seinäkoristeella on lisäksi jokin muu funktio, koristamisen lisäksi. Onhan koristaminenkin tärkeä funktio, ainakin omasta mielestäni.
Vaiheita
Pussin etuosan solminta alkaa.
Yläreunaan pylväitä kaksoistasosolmuilla.
Loppu pussi pohjaa kohti kaksoistasosolmuilla.
Sivut solmitaan viimeistelyvaiheessa, ennen pohjan sulkemista.
Makrameesolmuista muodostuu monikäyttöinen pinta vaikkapa muistitaulukäyttöön tai valokuvien ripustusta varten. Työstin kuvamuiston seepiansävyiseksi väritulosteena ja leikkasin sen polaroid-kuvaksi. Tämä kuva oli mukana Suuren Käsityö- lehden häänumerossa ja siitä tuli ihana kuvamuisto ihan omaan käyttöön. Seepia sointuu hyvin myös kupariin..
Puuvillanarusta solmeiltu makramee on niin jämäkkää, että pussukassa voi hyvin säilyttä jotain muutakin kivaa, esimerkiksi pikkutarjotinta, kirjaa tai vaikkapa sieviä patinoituneita emaliastioita. Miksei?
Tällä hetkellä pussukassa asustaa poikien tekemät äitienpäiväkortit, vaikka juhlasta on jo vierähtänyt tovi. Korteista tulee niin hyvä mieli ja ne ovat niin suloiset, että saavat kurkistella pussukan suulta vielä jonkin aikaa. Ehkä seuraavaan äitienpäivään saakka. Ehkäpä tästä tulikin äitienpäivän korttipiilo. Oikein kätevä säilytyspussukka ja se tuli heti käyttöön valmistuttuaan ja tulee roikkumaan keittiön seinällä varmasti pitkän aikaa.
